18 joulukuun, 2020
Pysähdy ja anna aikaasi työkaverille
Työturvallisuudesta puhuttaessa pysähtymisellä on suuri merkitys, jotta pystymme toteuttamaan työtehtävän turvallisesti ilman fyysisiä vahinkoja tai vammoja. Työhyvinvoinnista puhuttaessa suosittelemme samaa, pysähtymistä. Pysähtymällä ja kysymällä työkaveriltamme ”Miten sinulla menee?” annamme aikaa toisillemme ja kuuntelemme. Pienellä, mutta aidolla eleellä on suuri merkitys.
Etenkin näin poikkeuksellisena aikana tiimihengen merkitys korostuu entisestään. Jokainen meistä on tärkeä osa isoa tiimiä ja jokainen varmasti haluaa myös tuntea, että se on totta ja omaa työpanosta arvostetaan.
Mutta miksi herkästi piilottelemme näitä kiitoksia? Kerrotaan tiimillemme ja työkavereillemme, kun hän on suoriutunut työtehtävästä hyvin tai tsempataan ja tarjotaan apua, kun joku asia tuntuu haastavalta. Huolehditaan fyysisen työturvallisuuden lisäksi myös työhyvinvoinnista, annetaan omaa aikaa ja kuunnellaan. Jokainen tiimin jäsen on tärkeä.
Ole aidosti läsnä ja kuuntele
Toteutimme syksyllä henkilöstötyytyväisyystutkimuksen, jonka tuloksista nousi esille kaksi yksikköä, joiden tuloksissa oli tapahtunut huikea positiivinen muutos. Jutellessamme, esille nousi yksi merkittävä asia, joka oli vaikuttanut tuloksiin positiivisesti; esimies, joka on aidosti kiinnostunut työntekijöiden kuulumisista, voinnista ja heidän ajatuksistaan.
Kyse on siitä, miten tuoda välittäminen esille ja ottaa aikaa henkilöstön kuuntelemiselle kiireenkin keskellä. Silloin on priorisoitava asioita uuteen järjestykseen. Antamalla omaa aikaa toiselle ja olemalla läsnä myös henkisesti.
– Yksikönpäällikön paikalla on ollut vaihtuvuutta, joka on varmasti vaikuttanut osaltaan tuloksiin aiemmin. Itse olen ollut nyt vetämässä tätä yksikköä jo reilun vuoden, eikä meidän jätkät ainakaan vielä ole potkineet minua pihalle, naurahtaa Punkaharjun yksikönpäällikkö Janne Toivanen
– Olen pyrkinyt kuuntelemaan meidän henkilöstöämme aktiivisesti. Keskusteluyhteys toimii kumpaakin suuntaa ja ideoita saa ja pitääkin tuoda esille. Tiimimme osaavat paikantaa haasteet ja asiat, jotka vaativat kehitystä. Jonka vuoksi on tärkeää, että keskusteluyhteys on hyvä ja ideoita uskalletaan tuoda esille. Toinen tärkeä asia on se, että osaamme myös nauraa yhdessä. Henkilökunta on voimavaramme ja mahdollisuus, Janne toteaa.
– Janne on ollut kokoaikana aidosti läsnä ja kiinnostunut, mitä minulle kuuluu ja miten voin. Hänen selkeä vahvuutensa on se, että hän arvostaa koko porukkaa ja osaa myös näyttää sen. Sillä on myös iso merkitys, että Janne liikkuu paljon meidän kanssamme työmaalla. Työnjohtajan pitäisi aina käydä katselemassa mitä jätkät tekee, kertoo Punkaharjun kunnossapitoasentaja Juha Kosonen.
Onko ihmisten johtaminen sitten rakettitiedettä?
Ihmisten johtaminen ja aito läsnäolo ei ole rakettitiedettä, mutta siihen vaaditaan henkilöltä tiettyjä ominaisuuksia. Kiire ja aikataulut vaikuttavat esimiestyöskentelyyn, kuitenkaan kiireen ja aikataulujen keskellä ei saisi tinkiä henkilöstön kohtaamisesta vaan asiat tulisi priorisoida uudelleen.
– Tottakai asioita on paljon jotka pitäisi hoitaa, mutta se on priorisointi kysymys ja jostain se aika on vaan löydettävä henkilöstön kohtaamiselle. Olemme täällä yksikössä tasan niin hyviä, kun meidän henkilökuntamme täällä on. Priorisoidaan ihmisille aikaa. Janne kertoo.
– Sillä, että esimies kuuntelee, on iso merkitys, silloin asioihin suhtaudutaan myös eri tavalla. Tunne siitä, että on arvostettu myös motivoi. Kun kysytään aidosti ”kuinka menee”, tulee oikeasti tunne, että välitetään. Kertoo Juha.
– Toki meillä on vielä tehtävääkin, mutta olen todella tyytyväinen siihen, että olemme menneet näin paljon eteenpäin. Janne lisää.
Palataan takaisin perusasioiden äärelle
Palataan takaisin perusasioiden äärelle, ollaan aidosti kiinnostuneita mitä tiimillemme kuuluu. Välitetään tunne, että jokainen työyhteisössämme on tärkeä.
– Mukaan on tullut uusia kuvioita ja työskentelytavat ovat muuttuneet. On ollut hienoa huomata, kun pyydämme johonkin apuja, asiaa lähdetään heti selvittämään ja saamme tukea. Tässä on menty hyvään suuntaa ja fiilis on muuttunut. Kertoo Helsingin yksikön kunnossapitoasentaja Jukka Nikunlassi.
– Tottakai saatu palaute kuulostaa hyvältä ja hienoa, että muutosta on tapahtunut. Aloitin itse aikanaan yksikössä sähköasentajana, niin lähden ajattelemaan asioita siltä kantilta, että miten olisin halunnut asioiden menevän, jos olisin jatkanut sähkömiehenä. Mielestäni henkilöstötyytyväisyys on monen tekijän summa. Pyritään olemaan aktiivisia ja kuuntelemaan kehitysajatuksia. kertoo yksikön kunnossapitopäällikkö Henri Chi.
– Meillä on myös tyytyväinen asiakas, joka varmasti vaikuttaa ilmapiiriin ja työntekoon palkitsevasti. Kun suhteet asiakkaaseen ovat hyvät se näkyy myös henkilöstön tyytyväisyydessä. Lisää yksikönpäällikkö Niklas Saari.
Helsingin yksikkö on hyvin tiivis ja aktiivinen porukka, jolla on vaikutusta myös avoimuuteen. Koronan aikana porukkahenki on tiivistynyt entisestään, kun tiimi on jaettu pienempiin ryhmiin.
– On todella hienoa, että tiimissämme ollaan avoimia ja uskalletaan rehellisesti pyytää apua, eikä pelätä ammattiylpeyden menettämistä. Ilmapiiri on todella avoin. kertoo Henri.
Henkilöstötyytyväisyys ja asiakastyytyväisyys kulkevat käsikädessä, kun meillä on motivoitunut ja tyytyväinen henkilöstö, myös asiakkaamme ovat tyytyväisiä.
– Meillä on käsissä melko tuoreet tulokset henkilöstö- sekä asiakastyytyväisyyden osalta. Positiivista kehitystä on tapahtunut molempien tutkimustulosten perusteella, joka on todella hienoa huomata. Paljon on saavutettu tähän mennessä, mutta toki meillä on vielä tehtävääkin. Tärkeää on tässä vaiheessa, että paneudumme tuloksiin tiimien kesken ja sovimme yhteisistä kehityskohteista koko henkilöstöä osallistaen. Kertoo Quant Finlandin henkilöstöjohtaja Petra Soidinsalo.
